Riemastuttavan iloinen päivä. Tänään tajusin, että en odota enää mitään. Olen ollut hyvällä tuulella jo jonkin aikaa. Kykenen taas nauramaan itselleni, jopa pientä herjaa on silmäkulmissani. En tarvitse mitään pakolla laitettuja kortteja, enkä mitään väkisin tehtyä iloisuutta. Sitähän siinä Ristossa oli koko ajan. Toivottavasti sillä ei oo mitään omantunnontuskia tästä hommasta. Eihän se mua hyväks käyttäny. Pikemminkin päinvastoin. Jos kuitenkin postia tulisi, en ole enää varma miten suhtautuisin siihen. Ivallinen naurukaan ei ole mahdoton. Tunnen kuin olisin vanhempi kuin olen. Opettelen juuri pelaaman elämän kovaa peliä ja tiedän. Että minusta tulee paras. Jotainhan minunkin on elämässä voitettava.

Rakastan kaikkia kaikkialla, mikään ei saa sitä minulta pois. Tralala lallaa.