On kulunut tasan kaksi kuukautta siitä viikonlopusta jolloin tapasin Riston. Näin kauan on mennyt ennen kuin olen päässyt tasapainoon asian kanssa. En tunne enää mitään vetoa siihen mieheen, mutta minulla on tarve selvittää asiat tyylikkäästi. Haluan ettei kummallekaan jää mitään hampaankoloon tästä syksystä. En tahdo että tilanne ensi kesänä olisi sellainen etten uskaltaisi katsoa pelejä. Haluan pystyä moikkaamaan normaalisti jos hän tulee kadulla vastaan. Tärkeintä on että hän unohtaa kaunansa mua kohtaan. Mä nääs uskon ettei se enää paljon välitä mun seurasta ja sen minä olen itse aiheuttanut. Siksi tunnen että minun on tehtävä viimeinen siirto. Huomenna olisi tärkeää purkaa kaikki jännitteet väliltämme. Täytyy unohtaa kaikki suuttumukset ja ihastumiset. Ehkä se onnistuu.

Minua kyllä huolestuttaa se, että sillä oli niin vihainen ääni puhelimessa eilen. No jospa sekin pystyy olemaan huomenna iloinen. Minä en halua pilata viimeistä vierailuani sen luona.