Siipo tuli kakkoseksi. Mahtava suoritus sekin vaikka kultaahan ne janos kamalasti. Ensi kesänä pitää toivoa kuivempia pelejä. Housun takamus on taas märkänä ja tokko se täällä Santussa kuivuukaan. Yks kaljan kostuttama tahmatassu uritti jo nyt utnkee pöytään, vaikka ilta on vasta alullaan.

" Takamus on tosiaan märkänä Hörsylälläkin, vaikka vähän eri syystä. Joku kurahaara oli pissinyt tuolille, ja hameen kastumistahan se sellainen tietää. Heguli alkaa jo piristyä – ainakin omien sanojensa mukaan. Oiskohan luottamista, enpä löis veikkaa. Matalan seksikkäät viskibassot ainaskin saatiin Mantun kentältä. Toivottavasti niillä on käyttöä ja tehoa tänä iltana. Päässä soi Bruce ja suonissa kiertää kahvi. Varpaita tanssituttaa ja hampaita naurattaa, voisko maailma enää silkkisempi olla?? (T: Hörsy)"

Eipä niin. Vanha ja irvistyksen näköinen hymy on jo vähän siirtymässä minunkin poskipieliini. Hörsyn ei tarttekaan laittaa maalarinteippiä korvien taakse. Korvien päälle vois kyllä laittaakin. Hoh, hoijaa.

" Tämä on salakirjoitus. Otto lähti disperiinin hakuun –mokomakin pillerin pyörittäjä – ja mä varastin vihkon. Siipolaiset loistavat vieläkin poissaolollaan, eivätkä nähtävästi tulekaan. Tarjoilija korjasi aterioimisvehkeet poies. Sääli!! – Väärä hälytys! Ovatkin myöhässä! Lusikat ja servetit takaisin. Kyllä elämä on yllätyksiä täynnä!"

Kiva kun tulevat. Sari rupes menemään vähä mökimmäks kun säikähti ettei nää tänään Ilmoo. Kyllähän sen näki jo kulmakarvoista, vaikka tuskin Hörsy myöntää. Onhan siinä vielä vähä ylpeyttä ja paljon näyttelemisen lahjoja.

Mulla on saatanan kylmä. Kokoajan tärisen ja posket ja hampaat on kuin tiskaamisen jälkeen, ihan turtana.

Kommentti Hegulin äskeiseen töherrykseen. Ilmoja piisaa, vaikka yksi olisinkin joukosta poissa. Kulmakarvani osaavat sitä paitsi pitää pokeri-ilmeensä niin hyvin, ettei niistä pysty mitään lukemaan. Eikä mun elämäni yhdestä jäbästä riipu – pikemminkin menee paremmin, kun eivät ole sotkemassa asioita. Tosi on!!

Just tuo osottaa, että Hörsy on riippuvainen siitä. On nin vihanen kun minä huomaan miten lätkässä se on. Ei sen pitäis olla hävettävä asia jos johonkin sattuu olemaan ihastunu. Varsinkin kun se on molemminpuolista kuten tässä tapauksessa. –EIKÄ OO !!

Minä se vain tilailen vichyä jäillä. Ai että maistuu hyvältä. Ollaan aika mielenkiintoisia kun tehhään vaan kuiteista lentokoneita. Hauskaa.

Täällä on todella vähän porukkaa. Ehkä on liian aikasta. Kello on vasta seittemän. Ehkä minä tästä vähä lämpenen. Hain nimittäin sarin punaisen villapaidan. Onhan siinä niin ilonen värikin, että pakosta lämpiää.

"Sanoin just Hegulille, että mä tiedän nyt just tarkalleen miltä Veerasta tuntui kun se odotteli mua koulusta kotiin. Kiva että on ees tuo pieni vaalea tarjoilija pyörimässä ympärillä. Muuten tää tautalla soiva korvanimeskelymusiikki tekis mut liian melankoliseksi. Tunnelma alkaa painua kuin lehmän häntä alespäin. Hyvä että päänsärky pitää vähän virkeempänä – muutoin kai sitä olis jo pöydän alla päivänokosilla. "

Aika jännä huomata, että ne siipon nuoleskelijanaiset lähti täältä heti kun ne huomas että pojat ei taija tulla. Niillä ei todellakaan oo peli-iltoina täällä muuta tekemistä kuin helvetinmoinen miellyttämisen tarve. Kai se on sitten mukavaa olla huomion keskipisteenä. Mä kyllä luulen että ne luulee meitä samanlaisiks. Sari tietty oottaa Veeraansa ja minä en odota mitään. Ehkä miellyttävämpää iltaa kuin tällä hetkellä. Mullakin alkaa mieliala painua ja ehkä se johtuu siitä että täällä ei ole mitään toimintaa ja käsiä paleltaa vaan. Kummallista mutta tuntuu kuin odottaisin jotakin. Aivan kuin tänään vielä tapahtuis jotain. Tunnen välillä oloni niin onnelliseksi, välillä en. Kummallista.

 

Kursiivit on ystäväni Sari Hörsylä H:n kirjoittamia.